Tässä ehdotuksemme paikallisen sopimisen ohjesäännöksi

1. Paikallinen sopiminen

Paikalliset sopimukset Malliyhtiö Oy:ssä tehdään tämän ohjesäännön mukaisesti. Sopimukset tehdään yhteistyössä henkilöstön edustajien ja yhtiön henkilöstöhallinnon kanssa, tai jos sellaista ei ole, yhtiön johdon valtuuttamien henkilöiden kanssa.
Kaikki paikalliset sopimukset kootaan yhdessä sovittuun paikkaan, josta ne ovat tarvittaessa sopijapuolten löydettävissä.

Työsuhteen ehdoista voidaan paikallisesti neuvotella siinä laajuudessa kuin laki ja työehtosopimukset sen sallivat.
Paikallinen sopiminen lisää joustavuutta, joka palvelee yhtiön ja sen henkilöstön tarpeita. Tarkoituksena on lisätä työnantajan ja työntekijöiden väkistä yhteisymmärrystä, hyvinvointia ja tehokkuutta. Sopimisella pyritään yhteisin neuvotteluin pääsemään yhteisymmärrykseen käsillä olevista asioista ja niiden tarkoituksesta.
Varsinainen sopimus on osapuolten saavuttama, molempia sitova, ja molempien osapuolten tiedostama, oikeustoimi.
Paikallinen sopiminen voi koskea myös sellaisia asioita, joista ei ole säännöksiä tai määräyksiä työlaeissa, työehtosopimuksissa tai työsopimuksissa. Paikallisesti voidaan sopia myös asioista, jotka muutoin kuuluisivat työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin.
Yleensä työntekijöitä edustaa työehtosopimukseen liittyvissä asioissa luottamusmies, jolla on oikeus kollektiivisesti sopia asioista edustamiensa työntekijöiden puolesta. Kuitenkin yksittäisen työntekijän työsopimukseen liittyvissä asioissa luottamusmiehen on saatava erillinen valtuutus asianosaiselta.
Malliyhtiö Oy:ssä kaikki paikalliset sopimukset tehdään kirjallisesti. Työnantajan tehtävänä on varmistaa, että sovitut asiat ovat työlainsäädännön ja yhtiön hyväksymien käytäntöjen mukaisia. Erikseen sovittuja poikkeustilanteita lukuun ottamatta lopulliset sopimukset tehdään aina työnantajan johtamissa neuvotteluissa.

2. Sopimisen menettelytavat

Paikallinen sopimustoiminta voi menestyä, kun sopijapuolet luottavat toisiinsa. Tällä molempia osapuolia sitovalla neuvotteluohjesäännöllä pyritään lisäämään luottamusta, neuvottelurauhaa ja osapuolten tasavertaisuutta. Ohjesäännön tarkoituksena on myös välttää työrauhaa häiritsevä painostus. Paikallinen neuvottelu tapahtuu erityisen neuvottelurauhan vallitessa. Sen aikana kaikki muut painostustoimet on kielletty.

Neuvottelun osapuolista kumpi tahansa voi esittää neuvotteluja, jotka koskevat esimerkiksi työoloja, tuotannon ja työtapojen järjestelyjä tuottavuuden parantamiseksi tai töiden järkevöittämistä. Tässä tarkoituksessa voidaan sopia kaikesta tarpeellisesta, elleivät laki tai alan työehtosopimukset sitä erikseen kiellä.
Ennen paikallisen neuvottelun aloittamista sovitaan menettelytavoista ja riittävän tiedon jakamisesta, jotta neuvottelut voidaan käydä asiallisesti. Työnantaja kutsuu neuvottelukunnan koolle ja organisoi tiedottamisen, ellei muusta ole sovittu.
Paikallista neuvottelua varten sovitaan neuvottelukunnasta, jossa on määrällisesti tasapuolinen edustus.
Vaikka paikallisella sopimuksella ei olisi työehtosopimuksen mukaista vaikutusta, se edustaa molempien osapuolten yhteistä tahtoa, kunnes sopimus toisen osapuolen toimesta irtisanotaan.

3. Sopimusneuvottelun kulku

1. Aluksi selvitetään mahdollisen sopimuksen laajuus ja sen osapuolet.
2. Tämän jälkeen selvitetään sopimisen tarve, neuvottelujen tavoite sekä mahdollisen sopimuksen alkamisajankohta.
3.  Sopijat selvittävät myös mahdollisen työehtosopimuksen asettamat rajat paikalliselle sopimukselle. Selvitys voidaan antaa tarvittaessa ulkopuolisen asiantuntijan tai viranomaisen tehtäväksi.
4.  Osapuolet voivat neuvottelujen alussa esittää tavoitteelliset idearatkaisunsa neuvottelujen pohjaksi.
5. Neuvottelut aloitetaan asioista, joista osapuolten välillä on yhteisiä näkemyksiä. Niistä voidaan sopia, vaikka vaikeammista kysymyksistä ei olisi päästykään yksimielisyyteen. Tämän jälkeen siirrytään haastavampiin kysymyksiin. Vaikeimmat, suurempia uhrauksia vaativat kysymykset, on hyödyllistä käsitellä vasta viimeiseksi.
6. Neuvotteluosapuolet käyttävät yhteisiä laskelmia tai tilastoja erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen löytämiseksi.
7.  Kun asiasta on päästy sopimukseen, sen toteuttamisesta voidaan tarvittaessa sopia ensin määräajaksi (koeluontoisuus) tai tehdä sopimus toistaiseksi voimassa olevana.
8.  Määräajan umpeuduttua sopimus voidaan uusia joko toistaiseksi voimassa olevaksi (erillinen irtisanominen) tai uudeksi määräajaksi.
9. Sopimukseen kirjataan sen irtisanomisaika, joka yleensä on kolme kuukautta. Näistä on määräyksi työehtosopimuksissa, Jos työehtosopimusta ei ole, irtisanomisajasta sovitaan erikseen.